Aaro Hellaakoski
22.6.1893 Oulu – 23.11.1952 Helsinki
Helaakosken suku on lähtöisin Keski-Pohjanmaalta Pyhäjoelta. Isoisä Antti Helaakoski (1829-1898) oli katkaissut suvun maanviljelijäketjun ja toimi laivan kapteenina ja vaurastui kauppamerenkululla. Isä Antti Rietrikki Helaakoski toimi luonnonhistorian ja maantiedon opettajana ja äiti Aina Maria (os. Lindman) omisti ompelimon. Aaro oli perheen esikoinen ja kärsi synnynnäisestä huulihalkiosta. Vuonna 1905 perhe muutti isän työpaikan vuoksi pariksi vuodeksi Turkuun. Vuosina 1907-09 perhe asui samassa rakennuksessa (Kauppurienkatu 6, Kaarlenholvi) kuin J. L. Runeberg käydessään Oulun triviaalikoulua vuosina 1812-14. Muistettakoon, että Runebergin isä oli merikapteeni. Vuonna 1912 isä sai Tampereen lyseon luonnonhistorian ja maantieteen vanhemman lehtorin viran ja Aaro jäi Ouluun kummitätinsä luokse suorittamaan opintojaan. Vuonna 1913 hän suoritti ylioppilastutkinnon yksityisesti riitauduttuaan matematiikan opettajansa kanssa.
Vuonna 1916 ilmestyi Aaro Hellaakosken esikoiskokoelma Runoja, jonka kanteen sukunimi tuli kahdella l-kirjaimella. Oulusta olivat kotoisin myös V. A. Koskenniemi (1885-1962) ja Juhani Siljo (1888-1918).
Kirjallisuuden lisäksi Aaro Hellaakoskea kiinnostivat kuvataiteet ja hänen taiteilijaystäviään ylioppilasvuosina olivat muun muassa Wäinö Aaltonen, Kalle Carlstedt, Viljo Kojo, Joel Lehtonen ja Paavo Lehtonen. Vuonna 1916 Aaro Hellaakoski oli perustamassa ekspressionismista innostuneiden kuvataiteilijoiden Marraskuun ryhmää, mutta jäi sen ulkojäseneksi.
Tammikuussa 1918 Aaro Hellaakoski myöhästyi pohjoiseen pakenevien valkoisten joukoista ja jäi punaisten puolelle Tampereelle. Tampereen valloituksessa valkoisten puolella taistellut Juhani Siljo menehtyi saamiinsa vammoihin. Tampereen valloituksen jälkeen Aaro Hellaakoski liittyi Oulun läänin 1. vapaaehtoiseen rintamakomennuskuntaan. Hän ei kuitenkaan joutunut rintamalle, vaan Kotkaan vankileirinvartijaksi.
Vuosina 1921-23 Aaro Hellaakoski maalasi kolmisenkymmentä akvarellia ja oli Suomen Taiteilijaseuran jäsen. Seuran jäsenistä läheisin oli Wäinö Aaltonen, joka vuodesta 1919 lähtien ikuisti Hellaakosken piirteet muotokuviin ja pronssiin useinakin versioina. Hellaakoski oli muun muassa Savonlinnan sankaripatsaan (1921) mallina. Vuonna 1924 Hellaakoski meni naimisiin Wäinö Aaltosen sisaren Lempi Aaltosen kanssa. Vuonna 1927 ilmestyi Aitta-lehdessä Hellaakosken ensimmäinen aforismisikermä Jaakopinpaini.
Paitsi runoilija ja taidemaalari, Hellaakoski oli myös tutkija ja opettaja. Vuonna 1928 hän väitteli Puulan järviryhmän kehityshistoriasta. Samana vuonna häneltä ilmestyi modernistinen runokokoelma Jääpeili. Kokoelma sisältää muun muassa unen ja valveen rajamailla syntyneen surrealismiklassikon Hauen laulu. Hellaakosken väitöskirjassa taas on kuva veden alta paljastuneesta muinaismetsän kannokosta. Vuonna 2011 tullaan Helsingin Musiikkitalon puistoalueella paljastamaan oululaisen kuvataiteilija Reijo Hukkasen veistos Laulupuut. Idean veistokseen Hukkanen sai Hauen laulu -runosta. Musiikkitalo sijaitsee 1800-luvun lopussa täytetyn Kluuvinlahden rannalla. Vielä 1800-luvun alussa Kluuvinlahti ulottui paikkaan, johon sittemmin pystytettiin Runebergin patsas. Tulevan Finlandiapuiston suunnitelmaan kuuluu Kluuvinlahden osittainen palauttaminen kanavan ja altaan muodossa.
Hellaakoski oli myös innokas pyöräilijä. 1890-luvun lopussa rakennetun ja vuonna 2009lopullisesti puretun Helsingin satamaratakuilun paikalle tullaan rakentamaan kevyen liikenteen väylä, joka tulee muun muassa yhdistämään Finlandiapuiston Hietaniemen hautausmaahan. Samalla Baana kulkee läheltä Hellaakosken kotia, työpaikkaa (Tyttönormaalilyseo sijaitsi Runeberginkadulla) ja hautaa.
Aaro Hellaakoski toimi Suomalaisen tyttölyseon (v. 1934 Tyttönormaalilyseo) vanhempana lehtorina 1927-35 ja yliopettajana 1932-52 sekä maantieteen dosenttina Helsingin yliopistossa 1930-49. Hänen lempinimensä Suomalaisessa tyttölyseossa oli "Koukku". Hellaakosken perhe asui Museokatu 34:ssa. Muita Töölössä asuneita aforisteja ovat Elmer Diktonius (1896-1961) ja Maria Jotuni (1880-1943).
Jatkosodan sytyttyä Hellaakoski julkaisi kokoelman Vartiossa, jossa hän valitti, että ei voi olla taisteluissa mukana. Sotien jälkeen Hellaakoski hakeutui Kiilan vasemmistolaiseen kirjailijaryhmään, joka piti muun muassa Elmer Diktoniusta esikuvanaan. Tästä seurasi välirikko perheystävä V. A. Koskenniemen kanssa, joka piti Hellaakoskea takinkääntäjänä. Osansa Koskenniemen sodanjälkeisiin takinkääntäjiin kohdistamasta kritiikistä sai myös Hellaakosken serkkupuoli kriitikko Anna-Maria Tallgren. Hellaakoski kuitenkin pettyi uuteen vasemmistolaiseen kulttuuriin ja alkoi etsiä lohtua ja rauhaa perheen Taipalsaarella sijaitsevan kesäpaikan luonnosta. Hellaakosken kuolinvuonna 1952 ilmestyi runokokoelma Sarjoja. Hellaakosken hautamuistomerkissä on sitaatti Satakieli-sarjasta:
Olen valmis kuunteluun. En kaipaa mitään.
Olen olematon, jota sisältä kiirehditään.
Olen vastaanottaja vain. Olen soiva.
Hellaakoski kuoli syöpään. Vuonna 1955 ilmestyi Kaarlo Marjasen toimittamana aforismikokoelma Lumipalloja.
Aforistinen tuotanto:
Lumipalloja (1955)
Hauta:
Helsinki, Hietaniemen hautausmaa, vanha alue 11-2-11
Wäinö Aaltosen monumentti.
Muut muistomerkit:
Muistolaatta, Kaarlenholvi, Kauppurienkatu 6, Oulu:
Runoilija, filosofian tohtori Aaro Hellaakoski, syntynyt Oulussa 1893, kuollut Helsingissä 1952. Nuoruudenkoti tässä talossa 1907-1909. "Vain kuvastajana olen kuuntelijana."
Oulun Päivänä 1974 Oulu-seura
http://www.ouka.fi/kirjasto/kavely/
Muistolaatta, Museokatu 34, Helsinki:
RUNOILIJA TIEDEMIES
AARO HELLAAKOSKI
ASUI TÄSSÄ TALOSSA
1925-1952
http://wsoy.fi/yk/news/show/1194
Kaksi kuvaa asunnosta, vaimosta ja kotiapulaisesta: Kari Hakli. Helsinki 1967-77. Helsingin kaupunginmuseo.
Nimikkoseura
Linkkejä
Oulun kaupunginkirjaston sivusto Aaro Hellaakoskesta
Kuusi runoilijaa (1948) YLE Elävässä Arkistossa
Aforismeja
On toisinaan hiuksenhieno ero kahdella vastakohdalla: minulle tapahtuu ja minä tapahdun. Kun tämä ero häviää, tapahtuu synteesi: luominen. (Puhelinlangat-sikermä).
22.6.1893 Oulu – 23.11.1952 Helsinki
Helaakosken suku on lähtöisin Keski-Pohjanmaalta Pyhäjoelta. Isoisä Antti Helaakoski (1829-1898) oli katkaissut suvun maanviljelijäketjun ja toimi laivan kapteenina ja vaurastui kauppamerenkululla. Isä Antti Rietrikki Helaakoski toimi luonnonhistorian ja maantiedon opettajana ja äiti Aina Maria (os. Lindman) omisti ompelimon. Aaro oli perheen esikoinen ja kärsi synnynnäisestä huulihalkiosta. Vuonna 1905 perhe muutti isän työpaikan vuoksi pariksi vuodeksi Turkuun. Vuosina 1907-09 perhe asui samassa rakennuksessa (Kauppurienkatu 6, Kaarlenholvi) kuin J. L. Runeberg käydessään Oulun triviaalikoulua vuosina 1812-14. Muistettakoon, että Runebergin isä oli merikapteeni. Vuonna 1912 isä sai Tampereen lyseon luonnonhistorian ja maantieteen vanhemman lehtorin viran ja Aaro jäi Ouluun kummitätinsä luokse suorittamaan opintojaan. Vuonna 1913 hän suoritti ylioppilastutkinnon yksityisesti riitauduttuaan matematiikan opettajansa kanssa.
Vuonna 1916 ilmestyi Aaro Hellaakosken esikoiskokoelma Runoja, jonka kanteen sukunimi tuli kahdella l-kirjaimella. Oulusta olivat kotoisin myös V. A. Koskenniemi (1885-1962) ja Juhani Siljo (1888-1918).
Kirjallisuuden lisäksi Aaro Hellaakoskea kiinnostivat kuvataiteet ja hänen taiteilijaystäviään ylioppilasvuosina olivat muun muassa Wäinö Aaltonen, Kalle Carlstedt, Viljo Kojo, Joel Lehtonen ja Paavo Lehtonen. Vuonna 1916 Aaro Hellaakoski oli perustamassa ekspressionismista innostuneiden kuvataiteilijoiden Marraskuun ryhmää, mutta jäi sen ulkojäseneksi.
Tammikuussa 1918 Aaro Hellaakoski myöhästyi pohjoiseen pakenevien valkoisten joukoista ja jäi punaisten puolelle Tampereelle. Tampereen valloituksessa valkoisten puolella taistellut Juhani Siljo menehtyi saamiinsa vammoihin. Tampereen valloituksen jälkeen Aaro Hellaakoski liittyi Oulun läänin 1. vapaaehtoiseen rintamakomennuskuntaan. Hän ei kuitenkaan joutunut rintamalle, vaan Kotkaan vankileirinvartijaksi.
Vuosina 1921-23 Aaro Hellaakoski maalasi kolmisenkymmentä akvarellia ja oli Suomen Taiteilijaseuran jäsen. Seuran jäsenistä läheisin oli Wäinö Aaltonen, joka vuodesta 1919 lähtien ikuisti Hellaakosken piirteet muotokuviin ja pronssiin useinakin versioina. Hellaakoski oli muun muassa Savonlinnan sankaripatsaan (1921) mallina. Vuonna 1924 Hellaakoski meni naimisiin Wäinö Aaltosen sisaren Lempi Aaltosen kanssa. Vuonna 1927 ilmestyi Aitta-lehdessä Hellaakosken ensimmäinen aforismisikermä Jaakopinpaini.
Paitsi runoilija ja taidemaalari, Hellaakoski oli myös tutkija ja opettaja. Vuonna 1928 hän väitteli Puulan järviryhmän kehityshistoriasta. Samana vuonna häneltä ilmestyi modernistinen runokokoelma Jääpeili. Kokoelma sisältää muun muassa unen ja valveen rajamailla syntyneen surrealismiklassikon Hauen laulu. Hellaakosken väitöskirjassa taas on kuva veden alta paljastuneesta muinaismetsän kannokosta. Vuonna 2011 tullaan Helsingin Musiikkitalon puistoalueella paljastamaan oululaisen kuvataiteilija Reijo Hukkasen veistos Laulupuut. Idean veistokseen Hukkanen sai Hauen laulu -runosta. Musiikkitalo sijaitsee 1800-luvun lopussa täytetyn Kluuvinlahden rannalla. Vielä 1800-luvun alussa Kluuvinlahti ulottui paikkaan, johon sittemmin pystytettiin Runebergin patsas. Tulevan Finlandiapuiston suunnitelmaan kuuluu Kluuvinlahden osittainen palauttaminen kanavan ja altaan muodossa.
Hellaakoski oli myös innokas pyöräilijä. 1890-luvun lopussa rakennetun ja vuonna 2009lopullisesti puretun Helsingin satamaratakuilun paikalle tullaan rakentamaan kevyen liikenteen väylä, joka tulee muun muassa yhdistämään Finlandiapuiston Hietaniemen hautausmaahan. Samalla Baana kulkee läheltä Hellaakosken kotia, työpaikkaa (Tyttönormaalilyseo sijaitsi Runeberginkadulla) ja hautaa.
Aaro Hellaakoski toimi Suomalaisen tyttölyseon (v. 1934 Tyttönormaalilyseo) vanhempana lehtorina 1927-35 ja yliopettajana 1932-52 sekä maantieteen dosenttina Helsingin yliopistossa 1930-49. Hänen lempinimensä Suomalaisessa tyttölyseossa oli "Koukku". Hellaakosken perhe asui Museokatu 34:ssa. Muita Töölössä asuneita aforisteja ovat Elmer Diktonius (1896-1961) ja Maria Jotuni (1880-1943).
Jatkosodan sytyttyä Hellaakoski julkaisi kokoelman Vartiossa, jossa hän valitti, että ei voi olla taisteluissa mukana. Sotien jälkeen Hellaakoski hakeutui Kiilan vasemmistolaiseen kirjailijaryhmään, joka piti muun muassa Elmer Diktoniusta esikuvanaan. Tästä seurasi välirikko perheystävä V. A. Koskenniemen kanssa, joka piti Hellaakoskea takinkääntäjänä. Osansa Koskenniemen sodanjälkeisiin takinkääntäjiin kohdistamasta kritiikistä sai myös Hellaakosken serkkupuoli kriitikko Anna-Maria Tallgren. Hellaakoski kuitenkin pettyi uuteen vasemmistolaiseen kulttuuriin ja alkoi etsiä lohtua ja rauhaa perheen Taipalsaarella sijaitsevan kesäpaikan luonnosta. Hellaakosken kuolinvuonna 1952 ilmestyi runokokoelma Sarjoja. Hellaakosken hautamuistomerkissä on sitaatti Satakieli-sarjasta:
Olen valmis kuunteluun. En kaipaa mitään.
Olen olematon, jota sisältä kiirehditään.
Olen vastaanottaja vain. Olen soiva.
Hellaakoski kuoli syöpään. Vuonna 1955 ilmestyi Kaarlo Marjasen toimittamana aforismikokoelma Lumipalloja.
Aforistinen tuotanto:
Lumipalloja (1955)
Hauta:
Helsinki, Hietaniemen hautausmaa, vanha alue 11-2-11
Wäinö Aaltosen monumentti.
Muut muistomerkit:
Muistolaatta, Kaarlenholvi, Kauppurienkatu 6, Oulu:
Runoilija, filosofian tohtori Aaro Hellaakoski, syntynyt Oulussa 1893, kuollut Helsingissä 1952. Nuoruudenkoti tässä talossa 1907-1909. "Vain kuvastajana olen kuuntelijana."
Oulun Päivänä 1974 Oulu-seura
http://www.ouka.fi/kirjasto/kavely/
Muistolaatta, Museokatu 34, Helsinki:
RUNOILIJA TIEDEMIES
AARO HELLAAKOSKI
ASUI TÄSSÄ TALOSSA
1925-1952
http://wsoy.fi/yk/news/show/1194
Kaksi kuvaa asunnosta, vaimosta ja kotiapulaisesta: Kari Hakli. Helsinki 1967-77. Helsingin kaupunginmuseo.
Nimikkoseura
Linkkejä
Oulun kaupunginkirjaston sivusto Aaro Hellaakoskesta
Kuusi runoilijaa (1948) YLE Elävässä Arkistossa
Aforismeja
On toisinaan hiuksenhieno ero kahdella vastakohdalla: minulle tapahtuu ja minä tapahdun. Kun tämä ero häviää, tapahtuu synteesi: luominen. (Puhelinlangat-sikermä).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti